Rotta-analogian pohdiskelua
Tieteen monilla saroilla rotat tunnetaan lähinnä eksperimentaatioiden kohteina. Lääketieteessä rotille piikitetään vahingollisia aineita joita luokitellaan ajoin myrkyiksi, ajoin lääkkeiksi ja joskus ei kummaksikaan, ja piikitettäessä haetaan vastausta aineen olemukselle. Koerottiin ollaan myös onnistuneesti kasvatettu elävää kudosta biohajoaviin muotteihin muun muassa lehmien soluista. Mitä, jos rotat olisivatkin tietoisia olentoja?

Koska tietoisuudesta keskusteleminen johtaa aina eksistentiaalisiin pohdiskeluihin, jotka ovat väistämättömästi joko äärimmäisen monimutkaisia tai vain liikaa aikaa vieviä, on kenties parasta olla määrittelemättä mitä tietoisuus itsessään on. Kenties voimme vain ajatella, että tässä pohdiskelussa olemme päätyneet yhteisymmärrykseen tietoisuuden olemuksesta tarvitsematta täydellistä määritelmää siitä, mitä se on.

Jos me olemme rottia, joita käytetään erinäisissä kokeissa hyödyksi, mikä on kokeita suorittavien tiedemiesten asema? Mikä on kokeista hyötyvien asema? Keitä he ovat, jos kansa on laboratoriossa istuva lauma rottia, jotka eivät tiedä ulkona olevasta maailmasta mitään?

Osa sanoisi tiedemiesten olevan valtio, koska se hallitsee elämäämme ja tekee meille mitä lystää omaksi ilokseen. Tämä analogia on melko käypä, mutta se vaikeuttaakin hyötyvien yksilöiden aseman määrittämistä. Keitä ovat nämä, joita hallitseva osapuoli hyödyntää kustannuksellamme? Jos jatkat tätä kaavaa pitkin, niin saatat pitää hyötyvää osapuolta toisen maan hallituksena (eli taloutena, koska kaikki maat ovat vain "verotusfarmeja") pitäen lääketieteellisiä kokeita metaforana valtion (eli tiedemiehen) verottamisesta. Yhteiskunta pakottaa meidät töihin, ja suorittamistamme töistä valtio varastaa verottamalla töittemme hedelmät.

Miksi oman kansan verotus hyödyntäisi muita maita? Eiväthän ne liity mitenkään oman maamme sisäisiin ekonomisiin tilanteisiin. Vai liittyvätkö sittenkin? Tietysti. Housunlahkeista voi ommella hatun, penaalin voi kääntää ympäri ja sitä voi käyttää peniksensuojana hiihtäessä, ja aivan kuten nämä kaksi esimerkkiä, valtio voi kääntää peniksensä housunlahkeekseen.

Olipa kerran banaani. Kaksi omenaa kävelivät torille. Pikku-Kalle nosti kätensä ylös ja vastasi: mitä yhteistä on variksella? Kirves.