Install Steam
login
|
language
简体中文 (Simplified Chinese)
繁體中文 (Traditional Chinese)
日本語 (Japanese)
한국어 (Korean)
ไทย (Thai)
Български (Bulgarian)
Čeština (Czech)
Dansk (Danish)
Deutsch (German)
Español - España (Spanish - Spain)
Español - Latinoamérica (Spanish - Latin America)
Ελληνικά (Greek)
Français (French)
Italiano (Italian)
Bahasa Indonesia (Indonesian)
Magyar (Hungarian)
Nederlands (Dutch)
Norsk (Norwegian)
Polski (Polish)
Português (Portuguese - Portugal)
Português - Brasil (Portuguese - Brazil)
Română (Romanian)
Русский (Russian)
Suomi (Finnish)
Svenska (Swedish)
Türkçe (Turkish)
Tiếng Việt (Vietnamese)
Українська (Ukrainian)
Report a translation problem
██▒▒▒▒█▒▒▒▒██(¯`•´¯)
▀██▒▒▒▒▒▒▒██▀.*•❀•*.
─▀██▒▒▒▒▒██▀.•..(¯`•´¯)
───▀██▒██▀(¯`•´¯)*•❀•*
─────▀█▀…•..*•❀•*
♥𝙖𝙙𝙙 𝙢𝙚 𝙥𝙡𝙚𝙖𝙨𝙚♥
Yleisimmin kihomato todetaan, kun aletaan tutkia peräaukon tai välilihan kutinaa. Tutkimuksiin tuleva ei useimmiten ole itse todennut ohuita valkoisia rihmoja, joiden pituus vaihtelee parista millimetristä senttiin. Isommat, naarasmadot, luikertelevat silminnähden, mutta pienet koirasmadot eivät.
Kihomadot ovat tavallisimpia 3–10-vuotiailla lapsilla, mutta vanhempien lasten ja aikuistenkaan tartunnat eivät ole harvinaisia. Tutkimuksissa on todettu, että alle kouluikäisistä helsinkiläisistä lapsista 5–10 %:lla on 2010-luvulla todettu kihomato, päivähoidossa jopa 15 %:lla. Alle kaksivuotiailla lapsilla kihomato on sen sijaan harvinainen. Kihomato aiheuttaa Suomessa pieniä, vaikeasti hoidettavia epidemioita perheissä, päivähoidossa, koulun alaluokilla ja jopa iäkkäiden hoivalaitoksissa. Kihomatotartunnoilla ei ole yhteyttä huonoon siivoukseen tai huonoon hoivaan.