Evangelista Torricelli nimetään yleisesti ilmapuntarin keksijäksi, mutta historialliset dokumentit osoittavat että Gasparo Berti, italialainen matemaatikko ja astronomi, olisi rakentanut tahattomasti vesi-ilmapuntarin vuosien 1640–1643 välillä. Ranskalainen filosofi ja tiedemies René Descartes suunnitteli ilmapuntarin jo vuonna 1631, mutta ei ole todisteita että hän olisi kyennyt rakentamaan sen.

Vuonna 1630 Giovanni Battista Baliani kirjoitti kirjeessään Galileo Galileille, että hänen kokeensa, jossa hän oli yrittänyt lapota vettä yli 20 metriä korkean kukkulan yli oli epäonnistunut. Galileon selitys ilmiölle oli, että tyhjiön voima veti veden ylös, ja tietyllä korkeudella vettä oli yksinkertaisesti niin paljon, ettei tyhjiö voinut kannatella sitä enää enempää.

Galileon idea saavutti Rooman joulukuussa 1638 hänen Discorsissaan. Raffaele Magiotti ja Gasparo Berti innostuivat näistä ajatuksista ja päättivät yrittää etsiä lappoa paremman tavan tuottaa tyhjiö. Magiotti suunnitteli tällaisen kokeilun, jonka Berti 1639–1641 toteutti.

Bertin kokeilu koostui vedellä täytetystä pitkästä putkesta, jonka molemmat päät oli suljettu. Putki seisoi altaassa joka oli täynnä vettä. Putki avattiin alapäästä ja vesi pääsi valumaan altaaseen. Kuitenkin vain osa vedestä tuli ulos, ja veden pinta putken sisällä pysyi tarkasti 10,3 metrin tasolla, samalla korkeudella jonka Baliani ja Galileo olivat havainneet rajoittavan lapon käyttöä. Mikä tärkeintä tässä kokeilussa, laskenut vesi oli jättänyt tyhjää tilaa putken yläpäähän, jolla ei ollut aikaisemmin kosketusta ilman kanssa. Näytti mahdolliselta että putken yläpäähän muodostui tyhjiö.

Perinteisesti oli ajateltu (erityisesti aristoteelien keskuudessa), että ilmalla ei ollut painoa. Jopa Galilei oli hyväksynyt sen yksinkertaisena totuutena. Torricelli kyseenalaisti tämän, ja ehdotti sen sijaan että ilmalla oli paino, ja se oli voima joka piti veden putkessa. Hän näki barometrin mittausvälineenä, eikä pelkkänä välineenä luoda tyhjiö. Tämän vuoksi häntä yleisesti pidetään ilmapuntarin keksijänä.

Johtuen Torricellin naapurustossa liikkuvista huhuista joiden mukaan hän oli mukana jonkinlaisessa noituudessa, että hänen oli pidettävä kokeensa salassa välttääkseen pidätyksen. Hänen oli myös jatkossa käytettävä raskaampaa nestettä kuin vesi, ja hän päätteli että käyttämällä elohopeaa putkesta voitaisiin tehdä lyhyempi. Elohopealle, joka on 14 kertaa raskaampaa kuin vesi tarvittiin vain 80cm pitkä putki, toisin kuin veden tapauksessa 10,5m

Vuonna 1646 Blaise Pascal ja Pierre Petit olivat toistaneet ja hioneet Torricellin kokeilua kuultuuan siitä Marin Mersenneltä, joka oli itse nähnyt Torricellin tekevän kokeen vuonna 1644. Pascal aikoi testata aristoteelien ehdotusta jonka mukaan nesteessä olevat "höyryt" täyttivät tyhjän tilan. Hän korvasi veden viinillä, koska aristoteelit odottivat sen seisovan matalammalla suuremman "höyry"määrän johdosta. Pascal suoritti kokeen julkisesti, ja viini ei seissyt matalammalla kuin vesi.

Kuitenkin Pascal meni vielä pidemmälle testatessaan mekaanista teoriaa. Jos, kuten Torricel ja Pascal epäilivät, ilmalla olisi paino, painoa olisi vähemmän korkeammalla. Siksi Pascal kirjoitti langolleen Lorin Perierille, joka asui lähellä vuorta nimeltä Puy de Dome, ja pyysi häntä tekemään mittauksia. Syyskuussa 1648 Perier teki huolellisia mittauksia, ja totesi että elohopeapatsas seisoi matalammalla mitä korkemmalle mentiin.

god

added